torstai 31. joulukuuta 2009

Uusi sivusto – New website

Tämän blogin päivittäminen on päättynyt, nyt kun olen alkanut saada domainia http://www.joonasmakinen.com pystyyn.

Blog has moved to http://www.joonasmakinen.com.

perjantai 27. marraskuuta 2009

Film reviews and the language of this blog

The previous (two) blog entries are both tagged with the keyword 'suomi' as in the Finnish language. This post, on the other hand, is tagged as an English language entry. I will also have texts in Swedish (svenska) in the future, so, yes, this shall be a tri-lingual blog. It will be extremely fascinating to see how people cope with such a thing...

I'll be posting a couple of film reviews in a while, namely of the motion pictures New Moon and Up. To avoid writing too much meta in the actual reviews, I'd like to point out some things concerning the function of films and film reviews.

A film review should be about the film and not the experience of watching it. Sure, some people may write what happened in the cinema or how they understand the plot of development of characters better because they've read the original book of which the film is simply an adaptation. The reader must, though, be able to navigate around this and also notice if the person who wrote the review seems to, for example, like the film for the reason that he or she is a fan of the franschise instead of writing about the actual merits. These kind of quirks are to be expected from gullible human writers such as me, so reader be warned!

A film itself should be an independent work of art unless really meant for something else, and that is, what I believe, expected from at least all big budget mainstream films released on the silver screen by large production companies. I'll take the Max Payne movie as an example. The plot and the characters are based on a video game by the Finnish game development company Remedy. I loved the game, I was a fanboy (still am), but playing the game prior to watching the film should not be mandatory for enjoying it. The makers of the film have their own goals which do not have to match pleasing the fans. Knowing the 'real' Payne, the film aroused so much mockery in many viewers and, I admit, also in mine.

If the viewer can get more out of the world by reading a book, watching a television series or playing a video game beforehand, it is simply a good thing; it should not be required. That is also why it is redundant to tell a person who reviews a film to "read the book first". The person might enjoy watching it more, but it has nothing to do with what is to be reviewed.

tiistai 20. lokakuuta 2009

Mikä seuraavista ei kuulu joukkoon?

Delfiinistä revitty.

Valaasta kuorittu.

Haista kaavittu.

perjantai 24. heinäkuuta 2009

Politiikka on ruma sana

Kertoessani erään opiskelijan äidille, että olen puoluepolitiikassa mukana, hän kielsi minua mainitsemasta asiasta tyttärelleen. Äidit suojelevat tyttäriään politiikalta. Miksi?

Politiikalle ei ole yhtä hyväksyttyä määritelmää, mutta minä pidän sitä yhteisten asioiden hoitamisena. Tämä määritelmää ylittää valtiohallinnon, ja vastustan ehdottomasti sitä kehitystä, että poliitikoista puhuttaessa puhuttaisiin lähinnä kansanedustajista. Kaikkien tulisi olla mukana politiikassa.

On vaarallista ajatella, että politiikka on vain ammattilaisia varten, ja että se olisi kaikille muille vahingollista. Tästä käsityksestä hyötyvät ainoastaan ne, joilla on jo niin paljon valtaa, etteivät he halua siitä luopua. Tällainen vallan keskittyminen on yhteiskunnalle hyvin haitallista. On totta, että joskus yksittäisistä vahvoista henkilöistä on arvaamattoman suurta hyötyä, mutta ei ole mitään järkeä pitää esimerkiksi samoja kansanedustajia eduskunnassa 25 vuotta putkeen. Ehdoton ja kyseenalaistamaton valta korruptoi ehdottomasti, ja ellei maailman poliittinen elimistö saa verensiirtoa säännöllisin väliajoin, siitä on vain haittaa yhteiskunnalle.

Hyvä esimerkki tästä surkeasta tilanteesta on Suomi, jota en kyllä pysty hyvällä omatunnolla kuvailemaan oikeusvaltioksi tai demokratiaksi. Tilanne on tietenkin huomattavasti parempi kuin monissa muissa valtioissa, mutta ongelmia on runsaasi. Vaikka monissa maissa tavattua suoraa lahjusten antamiseen perustuvaa korruptiota ei täällä paljon esiinnykään, järjestelmää on mädättänyt muun muassa kansanedustajien ummettuminen ja teollisuuslobbaus.

On hienoa, että varsinkin nuoria kannustetaan, toisinaan teennäisesti, toimintaan mukaan, sillä politiikka kaipaa uutta verta. Erityisesti kaivataan ihmisiä, jotka voivat toimia yhteiskunnan hyväksi omaa hyvyyttään, motivoituneena kuin minkä tahansa alan harrastajat. Haluan välttää ammattipoliitikoita, sillä politiikan pitäisi olla kaikille perustoimintaa, ja kansanedustajankin tehtävä vain siitä askeleen ylempänä oleva edustuksellinen luottamus- ja kunniatehtävä. Kun politiikka muuttuu ammatiksi, on peli menetetty. Yhteisiä asioita täytyy aina hoitaa hyvästä tahdosta, ei palkan vuoksi.

Poliitikko voi olla ilman kansanedustajan tehtäviäkin, ja hyvin mieluusti näkisinkin tällaisia ihmisiä enemmän. Talkootyöt, nuorisotoiminta, mielipidekirjoitukset ja tapahtumien järjestäminen ovat kaikki politiikkaa. Jos kansa vain sokeasti jättää tärkeät päätökset ja niistä keskustelemisen eduskunnan ja ministeriöiden virkamiehille, ei hyviä tuloksia ole odotettavissa. Sähköautoja ei tule, tuulivoimaa ei kehitetä, nettiyhteydet pysyvät hitaina ja ruoan hinta nousee, koska se sopii vanhoista liikemalleista kynsin hampain kiinni pitäville suuryrityksille. Jos työntekijöitä ei saa vakoilla, kansalaisille ei saa myydä ylihintaisia tuotteita tai pitäisi oikeasti olla viestintätekniikan kehityksen kärjessä, niin ainahan voi uhata lähteä maasta. Kyllä valtio taipuu, ja kansanedustajat saadaan pikkujoulukutsuilla puolustamaan tällaistakin kyseenalaista toimintaa.

200 ihmisen eduskunta ei voi olla perillä kaikista asioista, joten kansan itse täytyy täydentää heidän työtään. Eduskunnan tilanne voisi olla parempi, jos sen toimia arvosteltaisiin kovemmalla kädellä, korruptio kitkettäisiin ja päättäjät asetettaisiin edes jonkinlaiseen vastuuseen. Esimerkiksi ikäjakauman muutos auttaisi hyvin paljon. Vaikka kuinka haluaisin uskoa ihmiseen, joka pysyy avoinmielisenä, uteliaana ja koko ikänsä oppivana, en voi olettaa, että eduskunnan yli viisikymppiset koskaan osaisivat viedä Suomea eteenpäin tietoyhteiskunnan kehityksessä. He pikemminkin hidastavat kehitystä, ja tavallinen kansalainen kärsii. Mukaan toimintaan tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä ikään, sukupuoleen, uskontoon ja henkilökohtaiseen taustaan katsomatta, ja vaihtuvuuden kansanedustajien keskuudessa täytyy olla suuri.

Politiikka muovautuu tekijöidensä mukaan. Jos jokin ei päätöksenteossa miellytä, on aika itse tehdä asialle jotain. Älkää pelätkö politiikkaa, vaan lähtekää jokainen siihen mukaan.